Käyntikorttikännit
Nainen on eittämättä luomakunnan kekseliäimpiä otuksia. Nainen loihtii ruokaa melkein tyhjästä, nainen löytää lapsilleen vaatetta aina kun tarve vaatii ja nainen osaa tarvittaessa vedellä naruista niin että saa haluamansa.
Uusioneiti ja kaksi muuta Ihanaisten naista löivät kerran vetoa keskenään siitä kenelle tulisi halvin baari-ilta. Yhdessä jaettiin parhaita vinkkejä ennen kaupungille lähtöä.
Se yksinäisin mies luultavasti tarjoaa juotavaa jos hänelle menee juttelemaan.
Samoin se rumin mies tai jotenkin uloisesti poikkeavan näköinen mies. Hänellä olisi todennäköisesti heikohko itsetunto ja häneen ei todennäköisemmin naiset itse ottaneet kontaktia --> selvä tapaus; tarjoaisi juomaa.
Vanhoissa miehissä oli myös charmin lisäksi herrasmiehen elkeitä joten heidän luokseen kannattaisi mennä jos toivoi saavansa juomaa.
Piti muistaa hymyillä, tietysti. Tsekata, että meikit oli kohdillaan ja vaatteet istuivat hyvin, piti olla helposti lähestyttävä ja ystävällinen.
Haasteeksi heitettiin, että se joka keräisi tällä hiukan arveluttavalla otannalla eniten käyntikortteja olisi ikäänkuin illan voittaja. Hänen ei tarvitsisi osallistua taksikuluihin kaupungilta takaisin majapaikkaan tullessa.
Uusioneiti oli valitettavasti sen verran yllytyshullu, että hänestä ajatus oli ihan hauska. Pitihän sitä kokeilla!
Uusioneiti ja kaksi muuta Ihanaista astelivat korot kopisten ravintolaan joka oli tunnettu hyvästä olutvalikoimasta ja keski-ikäisistä tai sitä vanhemmista asiakkaista.
No niin... Joku yksinäinen..? Tai epätoivoisen näköinen..?
Uusioneiti bongasi yksinään olutta hörppivän noin 50-vuotiaan miehen selailemassa Ilta-Sanomaa. Ei muuta kuin hymyä korviin ja siihen sitten! Mies oli ihan mukava, tarjosi aika pian juomaa ja Uusioneiti istui hänen seurassaan vielä toisenkin juoman ajan. Sivusilmällä hän huomasi, että ystävätkään eivät kuivinsuin istuneet. Viisikymppinen ei antanut käyntikorttiaan ennen kuin lähti bussille, eikä Uusioneiti sitä ollut kehdannut kysyäkään.
Seuraavassa seurueessa istui kolme vanhempaa miestä. Olivat asuneet joskus nuorina samassa pihassa ja olivat nyt muistelemassa vanhoja. Jokainen tarjosi vuorollaan Uusioneidille juomat. Yhden Uusioneiti haki itsekin. Humalluttuaan hän paljasti herroille, että yrittää kerätä käyntikortteja. Jackpot! Jokaisella oli sellaiset. Myyntipäällikkö, Senior system analysist ja toimitusjohtaja.
Baaria ei vaihdettu koko illan aikana. Loppuillasta Uusioneiti ja kaksi muuta Ihanaista laskeskelivat saalistaan. Uusioneiti hävisi kolmella käyntikortillaan, toiseksi pääsi neljällä käyntikortilla ja voittajalla oli hulppeat 7 käyntikorttia ja melkoinen humala kaupan päällisiksi.
Myyntiedustajilla ja näillä englanninkielisillä titteleillä työskentelevillä IT-ihmisillä oli tämän empiirisen kokeen perusteella eniten irtorahaa.
Uusioneidillä vaan krapula seuraavana aamuna.
Uusioneiti ja kaksi muuta Ihanaisten naista löivät kerran vetoa keskenään siitä kenelle tulisi halvin baari-ilta. Yhdessä jaettiin parhaita vinkkejä ennen kaupungille lähtöä.
Se yksinäisin mies luultavasti tarjoaa juotavaa jos hänelle menee juttelemaan.
Samoin se rumin mies tai jotenkin uloisesti poikkeavan näköinen mies. Hänellä olisi todennäköisesti heikohko itsetunto ja häneen ei todennäköisemmin naiset itse ottaneet kontaktia --> selvä tapaus; tarjoaisi juomaa.
Vanhoissa miehissä oli myös charmin lisäksi herrasmiehen elkeitä joten heidän luokseen kannattaisi mennä jos toivoi saavansa juomaa.
Piti muistaa hymyillä, tietysti. Tsekata, että meikit oli kohdillaan ja vaatteet istuivat hyvin, piti olla helposti lähestyttävä ja ystävällinen.
Haasteeksi heitettiin, että se joka keräisi tällä hiukan arveluttavalla otannalla eniten käyntikortteja olisi ikäänkuin illan voittaja. Hänen ei tarvitsisi osallistua taksikuluihin kaupungilta takaisin majapaikkaan tullessa.
Uusioneiti oli valitettavasti sen verran yllytyshullu, että hänestä ajatus oli ihan hauska. Pitihän sitä kokeilla!
Uusioneiti ja kaksi muuta Ihanaista astelivat korot kopisten ravintolaan joka oli tunnettu hyvästä olutvalikoimasta ja keski-ikäisistä tai sitä vanhemmista asiakkaista.
No niin... Joku yksinäinen..? Tai epätoivoisen näköinen..?
Uusioneiti bongasi yksinään olutta hörppivän noin 50-vuotiaan miehen selailemassa Ilta-Sanomaa. Ei muuta kuin hymyä korviin ja siihen sitten! Mies oli ihan mukava, tarjosi aika pian juomaa ja Uusioneiti istui hänen seurassaan vielä toisenkin juoman ajan. Sivusilmällä hän huomasi, että ystävätkään eivät kuivinsuin istuneet. Viisikymppinen ei antanut käyntikorttiaan ennen kuin lähti bussille, eikä Uusioneiti sitä ollut kehdannut kysyäkään.
Seuraavassa seurueessa istui kolme vanhempaa miestä. Olivat asuneet joskus nuorina samassa pihassa ja olivat nyt muistelemassa vanhoja. Jokainen tarjosi vuorollaan Uusioneidille juomat. Yhden Uusioneiti haki itsekin. Humalluttuaan hän paljasti herroille, että yrittää kerätä käyntikortteja. Jackpot! Jokaisella oli sellaiset. Myyntipäällikkö, Senior system analysist ja toimitusjohtaja.
Baaria ei vaihdettu koko illan aikana. Loppuillasta Uusioneiti ja kaksi muuta Ihanaista laskeskelivat saalistaan. Uusioneiti hävisi kolmella käyntikortillaan, toiseksi pääsi neljällä käyntikortilla ja voittajalla oli hulppeat 7 käyntikorttia ja melkoinen humala kaupan päällisiksi.
Myyntiedustajilla ja näillä englanninkielisillä titteleillä työskentelevillä IT-ihmisillä oli tämän empiirisen kokeen perusteella eniten irtorahaa.
Uusioneidillä vaan krapula seuraavana aamuna.
Kommentit
Lähetä kommentti