Paljonko on paljon kun puhutaan seksikumppaneiden määrästä?

Ihanaisilla oli tapana tavata toisiaan säännöllisen epäsäännöllisesti. Usein tavattiin jonkun luona tai sitten ravintolassa illallisen merkeissä. Porukalla vaihdettiin kuulumiset ja jaettiin asioita.

Viimeksi oli puhuttu case Kiihkeästä (jolle olisi yhden Ihanaisen mukaan pitänyt otsaan tatuoida "Liar & cheater"), työelämän ilmiöistä ja seksikumppanien lukumäärästä. Yhdellä Ihanaisella oli nimittäin työkaveri jolla oli kokemusta vain yhdestä miehestä. Tämä herätti keskustelua siitä, että voisiko seksi olla hyvää jos siitä on kokemusta vain sen yhden miehen kanssa. Tottakai voisi olla! Samahan se kaikille oli; uuden kumppanin kanssa aloitettiin aina alusta. Parisuhteen hienouksiin kuului se, että aina olisi vierellä se luotettava kumppani jonka kanssa yhdessä olisi tutustuttu toinen toistensa mieltymyksiin. Mitä tutumpi, sitä parempi.

Jos toki olikin hienoa, että jollain oli käynyt niin mahtava tuuri, että oli kerralla löytänyt elämäänsä sen yhden ja ainoan, niin näin ei suinkaan ollut likikään kaikilla. Väkisinkin sitä oli tullut oltua useamman miehen kanssa intiimisti.

Mutta mikä sitten olisi paljon seksikumppaneita? Missä menee se raja mikä on jo horoilua?

Miss Molly Moonstone Art

Tämä veti Ihanaiset harvinaisen hiljaiseksi. Jokaisella paikalla olleella Ihanaisella oli hiukan eriävät ajatukset tästä. Yksi Ihanaisista tunnusti, että hänellä oli ollut avioeron jälkeen melkoinen menokausi. Siinä oli alkuun meihet vaihdelleet aika tiuhaan. Useampien kanssa oli käyty sängyssä. Mies oli toiminut ikäänkuin tarpeen tyydyttäjänä, mutta sen pidemmälle miestä ei oltu tarvittu. Oli ollut tarve tuntea olevansa hyväksytty ja oli ollut tarve saada seksiä. Joidenkin kanssa seksiä oli ollut pidemmän aikaa, joidenkin kanssa se oli jäänyt yhteen iltaan. Neljän sinkkuvuoden aikana oli ollut pari lyhyehköä seurustelusuhdetta, mutta seksikumppaneiden lukumäärää tämä Ihanainen ei osannut tarkkaan sanoa. Ehkä 35 eri miestä, jotain sinnepäin. Ei se niin kovin isolta määrältä tuntunut kun sen suhteutti sinkkukuukausiin joita oli kertynyt 49.

Yksi Ihanaisista sanoi, että hän ei edes halunnut parisuhdetta. Ei ehkä koskaan enää. Sinkkuna hän viihtyi erittäin hyvin. Hän ei halunnut miestä "uikuttamaan jalkoihin" ja hän piti siitä, että riitti kun huolehti vain itsestään. Parhaillaan hänellä oli kolme miestä. Kaksi heistä asui sen verran kaukana, että heitä hän tapasi hiukan harvemmin, mutta yksi miehistä asui ihan kotinurkilla ja häntä tämä Ihanainen tapaili melko usein. Kaikki miehet olivat tietoisia siitä, että minkäänlaista tarvetta tai halua sitoutumiselle ei ollut. Muista miehistä tämä Ihanainen ei raportoinut kenellekään miehistään, mutta oli alleviivannut jokaiselle sen, että hän halusi elää omalla tavallaan. Viimeisen vuoden aikana seksikumppaneita oli äkkiä laskien ollut kuusi. Olisi heitä enemmänkin voinut olla, mutta ihan joka vokottelulle ei vaan tarvinnut lämmetä.

Kolmas Ihanainen oli ollut seksielämässään aktiivinen nuoresta iästä alkaen. Nelikymppisenä eri seksikumppaneita oli kertynyt paljon. Lukumäärää ei voinut millään muistaa, mutta pitkälti yli sadanviidenkymmenen kuitenkin oltiin. Joitakin vakavampia seurustelusuhteita oli ollut ja olipahan avioliittokin koettu. Parisuhteissaan Ihanainen oli ollut uskollinen nuoruuden suhteita lukuunottamatta. Ja kyllä vaan, lukumääräisesti miehiä oli ollut paljon. Seksi oli hänelle tärkeää eikä sitä varten tarvittu parisuhdetta, mutta ei se ollut pois suljettu vaihtoehtokaan.

Uusioneiti oli ollut sinkkuna puolitoista vuotta. Olihan siinä niitä miehiä ehtinyt olemaan... Osa vain yhden kerran, osa useamman kerran. Yhden kanssa oli seksiä harrastettu vuoden verran, mutta samaan aikaan oli ollut muitakin. Yksi pieni suhteenpoikanenkin oli ollut, mutta se oli ollut lyhytaikainen juttu. Parhaillaan sinkkuaika oli vähintäänkin katkolla, mutta pakko oli myöntää, että seksi oli tässäkin jutussa suuressa roolissa. Niin... Niin se vaan taisi olla Uusioneidin kohdalla, että jos seksi ei toiminut niin mitään suhdettakaan ei tullut.

Ihanaiset pohtivat sitä miksi seksuaalisesti aktiivinen nainen on jotenkin  huono tai häntä voidaan väheksyä kun vastaavasti seksuaalisesti aktiivinen mies on jotenkin hyväksyttävämpi? Miehellä sai olla kova vietti, mutta naisella ei. Eihän seksuaalisesti aktiivinen ihminen tarkoittanut samaa kuin halpa, porno tai jotain muuta vastaavaa vaikka usein näitä nimityksiä käytettiin nimenomaan naisista.
Seksistä pitävä nainen ei voinut laittaa sitä esimerkiksi deittiprofiiliin ilman että se olisi tulkittu kaikenlaisille friikeille suoranaiseksi kutsuksi ottaa yhteyttä.

Kaikki mahdolliset tutkimukset joita seksikumppanien määrästä oli ikinä tehty kertoivat varmasti samaa, eli sen, että miehillä oli keskimääräin naisia enemmän seksikumppaneita. Ehkä miehet eivät laskeneet niin tarkasti tai sitten oli reteämpää pyöristää lukua isommaksi. Saattoi joku hakea seksiseuraa myös maksullisilta naisilta. Niin tai näin, niin se mikä määrä seksikumppaneita tekee kenestäkin millaisen oli jokaisen oman henkilökohtaisen tulkinnan varassa.

Keskustelu päätettiin tuttuun tapaan.

Vaikka helvetin tulella uhattaisiin, niin näitä ei sitten puhuta muille.

Jos ikinä missään tulee puheeksi nämä miesten määrät niin ikinä ei kukaan ole kuullut eikä tiennyt yhtään mitään kenenkään muiden asioista.

Ihan viimeiseksi hyväksyttiin faktaksi se, että vaikka nainenkin sai olla seksiin halukas ja vaikka nainenkin sai pokata miehen, ja vaikka naisellakin oli kaikki oikeudet nauttia elämästää ja seksistä ja kaikki oikeus omaan kehoonsa, niin silti oli enemmän kuin järkevää olla kertomatta ihan todellisia lukumääriä kenellekään miehelle. Se oli täysin kaksinaismoralistista, mutta silti järkevää. Miehen kuului saada tuntea olevansa alfauros ja se paras ja ainutlaatuisin. Miehen miehistä itsetuntoa ei kannattanut loukata.