Mitä seurusteluun vaaditaan?
Ihanaiset tapasivat pitkästä aikaa yhteisen brunssin merkeissä. Parisuhteessa oleville kuittaltiin kuinka seurustelukiireet ja kesäiset auringonlaskut vievät ajan ja ystävät "joutuvat" pärjäämään itsekseen . Oli aika päivittää itse kunkin kuulumiset.
Yksi Ihanaisista oli seurustellut talvesta saakka. Hyvin meni edelleen! Mies oli joitakin vuosia nuorempi, mutta sekään ei tuntunut missään koska yhteisiä mielenkiinnon kohteita oli ja kyllä niiden alakouluikästen lastenkin kanssa oli mukavaa puuhailla vaikka omat olivatkin isompia ja omatoimisempia. Ihanaisen silmät loistivat. Hyvä olo näkyi. Tämä oli kaikkien mielestä hienoa! Tässä muiden mielestä nähtiin, että kun oikea osuu kohdalle niin se on sitten siinä, ja kaikki säädöt muualla olivat mitäänsanomattomia.
Toinen Ihanaisista jatkoi sinkkuelämäänsä kuten ennenkin. Meni mihin halusi ja tuli koska halusi. Joku saattoi päästä sänkyyn saakka, mutta sydämeen ei ollut kukaan päässyt. Ihanainen nautti omasta ajasta ja huolettomasta elämästä. Hän tuli hyvin toimeen omillaan ja halusi mieluummin viettää aikaa hyvän kirjan parissa kuin Tinderistä seuraa etsimällä. Yksin ei silti ollut tarvinnut olla. Meneillään oli pientä sutinaa, mutta ei mitään mistä olisi halua tehdä mitään vakavampaa. Tyytyväisyys elämään ja sen nykytilaan oli selviö. Iloittiin yhdessä siitäkin.
Kolmas paikalla ollut Ihanainen kertoi tulisesta panosuhteesta jossa oli välillä otettava erätaukoa ettei tunteet pääsisi liian valloilleen. Miehestä kun ei olisi sellaiseen suhteeseen jota Ihanainen kuitenkin toivoi jossain kohtaa taas elävänsä. Vielä ei ollut sen aika. Ihanainen halusi kevyttä huvia, päättää itse seurastaan ja siitä mitä itsestään halusi antaa. Hänellä oli paljon muitakin juttuja meneillään elämässään, ja suhde ei tuntunut juuri nyt siltä, että sille olisi aikaa. Seksi, ja hyvä sellainen, kyllä kelpasi ja siksi panosuhteen lisäksi oli muitakin. Ihanainen halusi ottaa ilon irti elämästä nyt kun siihen vielä oli mahdollisuus. Porukalla hiukan naureskeltiin, että horovirus oli selvästikin nyt "taudinkuvaus", mutta jos tämä oli sitä mitä Ihanainen halusi ja se hänelle riitti, niin hieno homma.
Uusioneidin elämässä oli tapahtunut paljon. Hän oli rakastunut, kohdannut miehen jonka kanssa oli voinut laskea suojamuurin ja johon saattoi luottaa täysin. Että piti elää rapiat 40 vuotta ennen kuin löysi miehen jonka kanssa saattoi tuntua näin hyvältä! Ei mitään aiemmin niin tuttuja epävarmuuden tunteita; tämä mies ei olisi lähdössä minnekään, tämä mies ei valehdellut, tämä mies näytti kaikintavoin mitä on rakkaus. Vaikka yhteistä taivalta ei vielä ollutkaan montaa kuukautta, niin yhdessä oli ehditty näkeä ja kokea, olla ja ihmetellä. Sydämeen oli saapunut rauha; tässä on hyvä olla, tähän jään.
Ihanaiset vertailivat sinkkuuden ja parisuhteen eroja sillä millä kriteereillä sinkut voisivat parisuhteeseen lähteä.
Ensinnäkin miehen pitäisi osoittaa myös teoillaan, että on tosissaan. Silloin löytyy kiireisenkin kalenterista aikaa olla naisen kanssa yhdessä. Tämä oli muuten ihan totta; Uusioneidin rakas oli kiireinen yrittäjä, mutta kyllä silti oli aikaa löytynyt tulla mm. yöksi viereen tai viikonloppujen vietolle.
Toisekseen miehen pitää tietysti olla rehellinen. Pitää uskaltaa puhua myös tunneasioista. Jokaisella meillä täällä on omat haavamme.
Kolmanneksi mihinkään suhteeseen ei voi lähteä ilman yhteistä käsitystä siitä mitä suhde on. Tämähän oli juurikin se kohta mitä sinkkuna kaikki olivat kohdanneet; panosuhde muuttuukin toisen silmissä muuksi, tai ns. ystävyys on toisen mielestä jotain muuta. Väkisin ei voi eikä tarvi kenenkään kanssa seurustella tai olla edes tekemisissä.
Neljänneksi suhteessa ollessa halu yhdessäoloon tarkoittaa myös sitä, että yhdessä käydään ne tylsätkin sukujuhlat läpi ja esitellään toinen toisensa molempien ystäville.
Viideksi pitää olla sataprosenttinen luottamus. Jos se menee, niin siinä ei enää mitkään selittelyt tai yhteys tee mitään jos toinen on katsonut toisen olevan niin arvoton, että tarvii muitakin sänkynsä lämmittäjiä.
Kotiinpäin brunssilta ajellessaan Uusioneiti mietti kuinka paljon pystyi omaa rakastaan arvostamaan ehkä juuri siksi, että omalle kohdalle oli osunut huonojakin suhteita. Mikähän sai esimerkiksi Vakinaiset roikkumaan Kiihkeässä vaikka hän ei ollut halunnut kumpaankaan sitoutua? Ei se seksi nyt niin ihmeellistä sentään ollut! Eikä kumpikaan Vakinaisista ollut ulkoisesti mitenkään vastenmielisiä, että luulisi heille löytyneen kaikkien noiden vuosien aikana ihan kunnollisetkin miehet. Uusioneidille oli riittänyt vuosi valheita ja epämääräisiä lupauksia. Mikä mahtoi olla vialla naisella, joka halusi viettää mukavaa päivää maalla miehen kanssa joka oli tietoisesti vuosien ajan peuhannut muiden kanssa? Siinä sai hyväksyä sen, että antaa toisen kohdella itseään epäkunnioittavasti. Surullista.
Yksi Ihanaisista oli seurustellut talvesta saakka. Hyvin meni edelleen! Mies oli joitakin vuosia nuorempi, mutta sekään ei tuntunut missään koska yhteisiä mielenkiinnon kohteita oli ja kyllä niiden alakouluikästen lastenkin kanssa oli mukavaa puuhailla vaikka omat olivatkin isompia ja omatoimisempia. Ihanaisen silmät loistivat. Hyvä olo näkyi. Tämä oli kaikkien mielestä hienoa! Tässä muiden mielestä nähtiin, että kun oikea osuu kohdalle niin se on sitten siinä, ja kaikki säädöt muualla olivat mitäänsanomattomia.
Toinen Ihanaisista jatkoi sinkkuelämäänsä kuten ennenkin. Meni mihin halusi ja tuli koska halusi. Joku saattoi päästä sänkyyn saakka, mutta sydämeen ei ollut kukaan päässyt. Ihanainen nautti omasta ajasta ja huolettomasta elämästä. Hän tuli hyvin toimeen omillaan ja halusi mieluummin viettää aikaa hyvän kirjan parissa kuin Tinderistä seuraa etsimällä. Yksin ei silti ollut tarvinnut olla. Meneillään oli pientä sutinaa, mutta ei mitään mistä olisi halua tehdä mitään vakavampaa. Tyytyväisyys elämään ja sen nykytilaan oli selviö. Iloittiin yhdessä siitäkin.
Kolmas paikalla ollut Ihanainen kertoi tulisesta panosuhteesta jossa oli välillä otettava erätaukoa ettei tunteet pääsisi liian valloilleen. Miehestä kun ei olisi sellaiseen suhteeseen jota Ihanainen kuitenkin toivoi jossain kohtaa taas elävänsä. Vielä ei ollut sen aika. Ihanainen halusi kevyttä huvia, päättää itse seurastaan ja siitä mitä itsestään halusi antaa. Hänellä oli paljon muitakin juttuja meneillään elämässään, ja suhde ei tuntunut juuri nyt siltä, että sille olisi aikaa. Seksi, ja hyvä sellainen, kyllä kelpasi ja siksi panosuhteen lisäksi oli muitakin. Ihanainen halusi ottaa ilon irti elämästä nyt kun siihen vielä oli mahdollisuus. Porukalla hiukan naureskeltiin, että horovirus oli selvästikin nyt "taudinkuvaus", mutta jos tämä oli sitä mitä Ihanainen halusi ja se hänelle riitti, niin hieno homma.
Uusioneidin elämässä oli tapahtunut paljon. Hän oli rakastunut, kohdannut miehen jonka kanssa oli voinut laskea suojamuurin ja johon saattoi luottaa täysin. Että piti elää rapiat 40 vuotta ennen kuin löysi miehen jonka kanssa saattoi tuntua näin hyvältä! Ei mitään aiemmin niin tuttuja epävarmuuden tunteita; tämä mies ei olisi lähdössä minnekään, tämä mies ei valehdellut, tämä mies näytti kaikintavoin mitä on rakkaus. Vaikka yhteistä taivalta ei vielä ollutkaan montaa kuukautta, niin yhdessä oli ehditty näkeä ja kokea, olla ja ihmetellä. Sydämeen oli saapunut rauha; tässä on hyvä olla, tähän jään.
Ihanaiset vertailivat sinkkuuden ja parisuhteen eroja sillä millä kriteereillä sinkut voisivat parisuhteeseen lähteä.
Ensinnäkin miehen pitäisi osoittaa myös teoillaan, että on tosissaan. Silloin löytyy kiireisenkin kalenterista aikaa olla naisen kanssa yhdessä. Tämä oli muuten ihan totta; Uusioneidin rakas oli kiireinen yrittäjä, mutta kyllä silti oli aikaa löytynyt tulla mm. yöksi viereen tai viikonloppujen vietolle.
Toisekseen miehen pitää tietysti olla rehellinen. Pitää uskaltaa puhua myös tunneasioista. Jokaisella meillä täällä on omat haavamme.
Kolmanneksi mihinkään suhteeseen ei voi lähteä ilman yhteistä käsitystä siitä mitä suhde on. Tämähän oli juurikin se kohta mitä sinkkuna kaikki olivat kohdanneet; panosuhde muuttuukin toisen silmissä muuksi, tai ns. ystävyys on toisen mielestä jotain muuta. Väkisin ei voi eikä tarvi kenenkään kanssa seurustella tai olla edes tekemisissä.
Neljänneksi suhteessa ollessa halu yhdessäoloon tarkoittaa myös sitä, että yhdessä käydään ne tylsätkin sukujuhlat läpi ja esitellään toinen toisensa molempien ystäville.
Viideksi pitää olla sataprosenttinen luottamus. Jos se menee, niin siinä ei enää mitkään selittelyt tai yhteys tee mitään jos toinen on katsonut toisen olevan niin arvoton, että tarvii muitakin sänkynsä lämmittäjiä.
Kotiinpäin brunssilta ajellessaan Uusioneiti mietti kuinka paljon pystyi omaa rakastaan arvostamaan ehkä juuri siksi, että omalle kohdalle oli osunut huonojakin suhteita. Mikähän sai esimerkiksi Vakinaiset roikkumaan Kiihkeässä vaikka hän ei ollut halunnut kumpaankaan sitoutua? Ei se seksi nyt niin ihmeellistä sentään ollut! Eikä kumpikaan Vakinaisista ollut ulkoisesti mitenkään vastenmielisiä, että luulisi heille löytyneen kaikkien noiden vuosien aikana ihan kunnollisetkin miehet. Uusioneidille oli riittänyt vuosi valheita ja epämääräisiä lupauksia. Mikä mahtoi olla vialla naisella, joka halusi viettää mukavaa päivää maalla miehen kanssa joka oli tietoisesti vuosien ajan peuhannut muiden kanssa? Siinä sai hyväksyä sen, että antaa toisen kohdella itseään epäkunnioittavasti. Surullista.
Kommentit
Lähetä kommentti